Ympäristönsuojelu huomioidaan kaikissa tilan toiminnoissa mm seuraavasti:
• toimitaan ympäristönhoito-ohjelman ja ympäristötukiehtojen edellyttämällä tavalla.
• teetetään viljavuusanalyysit kaikilta peltolohkoilta kolmen vuoden välein.
• kalkitaan peltoja säännöllisesti siten, että pH on 6,5-7,0, jolloin kasvit pystyvät hyödyntämään ravinteet mahdollisimman hyvin ja lannoitustasot voidaan sovittaa tämän mukaisesti.
• lannoituksen suunnittelussa huomioidaan kaikkien ravinteiden tasapainoinen saanti kasveille.
vilja ja rypsi lannoitetaan pääasiassa kompostoidulla karjanlannalla, joka hyödyttää jatkossa myös perustettavien nurmien kasvua ja tuo maahan humusta parantaen maan kasvukuntoa.
• pyritään suureen satotasoon, jolloin peltoon lisätyt ravinteet poistuvat pellolta mahdollisimman tarkkaan sadon mukana
• pellot on kunnostettu siten, että lohkot ovat mahdollisimman suuria ja niiden vesitalous on hyvässä kunnossa, jolloin vältetään maan tiivistymistä ja rikkaruohopesäkkeiden syntymistä.
• traktorissa on leveät millirenkaat (vähennetään maan tiivistymistä kosteana). Perävaunuissa on leveillä renkailla varustetut telipyörästöt.
• suuret lohkot mahdollistavat tehokkaat ja leveät työkoneet, jolloin saadaan vähennettyä ajokertoja ja polttoaineen kulutusta.
• kasvinsuojeluruiskutukset pidetään minimissään huolehtien kuitenkin, ettei rehuun tule maittavuutta heikentäviä ja myrkyllisiä rikkakasveja. Käytetään kasvinsuojeluaineina gramma-aineita (6-10 g/ha). Ruiskutus suoritetaan minimimäärillä uudehkolla testatulla kasvinsuojeluruiskulla.
• korsirehu korjataan esikuivattuna, jolloin ei muodostu juurikaan puristenestettä, mahdollinen puristeneste levitetään välittömästi takaisin nurmelle lannoitteeksi.
• vilja säilötään melassilla murskevilja-menetelmällä, jolloin ei tarvita energiaa viljan kuivaukseen ja viljan käsittelyketju on mahdollisimman lyhyt sekä jauhatusenergian tarve alhainen.
• karjanlanta ja -virtsa imeytetään kuiviketurpeeseen ja olkisilppuun, ja kompostoidaan ympäristö-ystävällisesti rumpukompostorissa muokaten tämän biolannoitteen ravinteet kasveille heti käyttökelpoiseen muotoon. Kompostin mukana peltoihin palautetaan myös paljon maata kuohkeuttavaa humusta.
• ruokinta suunnitellaan tasapainoiseksi eläinten kannalta tuotostason mukaan, jolloin lantaan ja virtsaan jää mahdollisimman vähän ylimääräisiä ravinteita.
• maitohuoneen jätevedet käsitellään turvesuodattimella ja imeytetään sorakentän kautta salaojastoon ja imeytetään sieltä edelleen pajukkoon läheiselle suolle.
• tilan tarvitsema lämpöenergia niin pesuvesiin kuin lämmitykseenkin tuotetaan ympäristöystävällisesti bioenergialla hakelämpökeskuksessa.
• polttoon sopimattomat, kompostoitumattomat- ja ongelmajätteet hoitaa kunnallinen jätehuolto.
• pidetään tuotantorakennukset sekä talouskeskuksen ympäristö ja pihapiirit hyväkuntoisina ja siisteinä, “maatalouden käyntikorttina” kuluttajien suuntaan.